perjantai 11. toukokuuta 2007

Haaste

Kirjoita lista kaikesta siitä, mitä haluat tai aiot vielä elämässäsi tehdä tahi toteuttaa. Päivitä listaasi tarvittaessa, lisäile asioita tai vedä yli jo toteutuneet. Lisää tämä teksti blogiisi ja haasta ystäväsi! Onnea matkaan!

Tällaiseen minut haastettiin, kahdeltakin taholta. Pidättäydyn kuitenkin kirjoittamasta lauseita kahteen kertaan.
Haastetuksi pitäköön itsensä jokainen, joka tämän lukee... mitään pakkoa ei kuitenkaan ole!

1. Ehdoton ykkösasia miten haluan elämäni viettää ja mitä elämältäni haluan on rauha. Tehdä töitä rauhassa, olla kotona rauhassa, tavata ihmisiä rauhassa. Eli epärealistinen toive maailmasta missä kaikki sujuu ongelmitta, tavarat ovat paikoillaan, suunnitelmat toteutuvat ja ihmiset ovat suurinpiirtein onnellisia.
No joo, kaikkeahan sitä saa toivoa...

2. Tahtoisin kokea tasapainoisen seurustelusuhteen. Tämä muuten on paljon pyydetty/toivottu... eli vanhapiikuus jatkukoon.

3. Lapsi (tiedän että tämä on vähän ristiriidassa tuon rauhan kanssa... mutta olisi sen arvoista).

4. En koskaan halua lopettaa ystävieni/kaverieni tapaamista, missä lie asuvatkin. Tämä Brittilässä ramppaaminen ei ainakaan vielä kyllästytä, heh, mutta olisi ihana tutustua muissakin maissa asusteleviin ihmisiin. Matkailu on niin erilaista, kun pääsee katsomaan miten paikalliset elävät, asuvat ja toimivat.

5. Kun tulen vanhaksi, enkä jaksa "enää mitään". Myyn kaiken pois ja ostan mökkipahasen (tai jonkun vanhan rauniolinnan, heh) Skotlannin niityiltä.

6. Haluaisin lisää tunteja käytettäväkseni. Lukisin huomattavasti enemmän, kokkailisin riemulla, laittaisin viiniä alulle, kävisin eräällä haudalla, veisin ystäviä ulos, kävisin näköalapaikoilla, nostaisin kitaran nurkasta, kävisin tavarani lävitse ja heittäisin turhat pois... Ja jos oikein paljon olisi aikaa niin siivoisin, ehkä.
Keväinen nimetön setti meni lahjaksi eräälle nuorelle neidolle.
Rannekoru: Memorywire, bicone 6mm, siemen- ja putkihelmi, hopeoitu päätyhelmi
Korvakoru: Bicone 6mm, siemen- ja putkihelmi, hopeoitu koukku ja lanka

keskiviikko 9. toukokuuta 2007

Aztec

Historia on aina ollut minulle ristiriitainen aihealue. Kertomukset, syyt ja seuraukset kiehtovat kovin. Nimet, vuosiluvut ja paikannimet ahdistavat... tai siis niiden muistiin painaminen.
Siksi rakastankin näyttelyjä ja historiallisia paikkoilla vierailua, etenkin raunioilla. Vuosiluvut menettävät merkityksensä, kun astuu vuosisatojen tai -tuhansien takaisten esineiden ja uskomuksien maailmaan.

Yksi erittäin upeasti toteutettu näyttely vuosien takaa palautui elävästi mieleeni muutamia päiviä sitten, kun pyörittelin tiikerinsilmiä käsissäni.
Sen seurauksena syntynyt koru ei vaatinut minulta suunnittelua, vaan tuntui kuin joku olisi ohjannut sen tekoa haluamaansa suuntaan.
'Aztec'

Kaulakoru: Tiikerinsilmä 4mm ja 6mm, korunjakaja musta-picasso (kuva ei näytä kuinka kaunis!) 15mm, siemenhelmi, hopeoitu solmusuoja, lukko ja lanka


maanantai 7. toukokuuta 2007

Sininen

Toiset katselevat maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi, minulla katsanto on lähinnä sininen. Herttaisen vaaleansinisestä arvaamattomaan myrskynsiniseen. Viimeaikoina valitettavasti useinmiten kylmän jäänsininen, jonka kevät toivottavasti sulattaa heleäksi sinivuokon sineksi.

Sininen, mielivärini katsella siitä lähtien, kun eri värejä tajusin olevan. Vaikka se ihme kyllä harvoin näkyy vaatetuksessani, asusteista puhumattakaan (no, en oikeastaan edes omista mitään 'asusteita', kenkiä lukuunottamatta).

Sinisessä elämässä helmet saavat vapaasti vilistellä pitkin vaijeria. Kukaan ole ole toisen stopparina. Jos haluaa järjestystä, täytyy ne itse asetella siististi kiinni toisiinsa.
'Sininen elämä'
Kaulakoru: Sodaliitti 4mm, 6mm, 8mm ja riipus, hopeoitu lukko ja lanka, vaijeri
Korvakoru: Sodaliitti 6mm ja 4mm, hopeoitu lanka ja koukku

keskiviikko 25. huhtikuuta 2007

Obey your thirst,

sanottiin joskus Sprite mainoksessa (paitsi etten ikinä sammuttaisi janoani sokerisella litkulla, aspartaamista puhumattakaan). Janon tunteen saa onneksi hetkeksi hillitsemään, esim. purukumia pureskelemalla (jos vaikka sattuu rahatonna kävelemään/autoilemaan vesipullo tyhjänä, pitkän matkan päässä kotoa).
Obey your beading (urge)... Kun helmeilyvimma iskee, ei auta mikään. Siinä siirretään siististi syrjään sellaiset turhanpäiväiset asiat kuin nälkä, jano tai unentarve.
Juuri tämä vimma iski, kun olin mittaillut erästä nilkkaa tehdäkseni siihen korun ja palannut myöhään töistä kotiin. Onneksi ei tarvinnut seuraavana päivänä ihan aamuun mennä töihin...

Pyyntö oli; sinistä ja hopeista
Nilkkakoru: Siemenhelmi, kissansilmä 4mm, hopeanvärinen helmi 2mm, hopeoitu lukko, nymo

torstai 19. huhtikuuta 2007

Saanko luvan?

Helmettiä ja blogeja lukiessani viime aikoina, on jostain syystä silmiini osunut monta saman tyyppistä lausetta:
- Blogissani on linkki hänen sivuilleen, vaikka en ole kysynytkään lupaa
- Ethän pahastu, vaikka sivuillani on linkki blogiisi, enkä ole kysynyt siihen lupaa
- Saanko laittaa linkin sivuillesi

Omassa blogissani on monta linkkiä eri ihmisten blogeihin (joita luen enemmän tai vähemmän säännöllisesti) sekä helmikauppoihin joissa "asioin" (myöskin enemmän tai vähemmän säännöllisesti).
Keneltäkään en ole tähän kysynyt lupaa.

Mutta nyt alkoi omatunto kolkuttelemaan. Luvan kysyminen ei ole käynyt pienessä mielessäkään. Nehän ovat kuitenkin avoimia ja kaikkien luettavissa (erikseenhän on suljettuja yhteisöjä/blogeja, joihin ei pääse kuin pyynnöstä). Ja yleensä ihminen perustaa blogin juuri toisten luettavaksi, vaikka se ei pääasia olekaan. Sivuillani linkit ovat lähinnä omaksi ilokseni.

Jos nyt laitan blogien pitäjille kysymyksen, saanko pitää linkin heidän sivuilleen, tuntevatkohan he velvoituksen laittamaan oman sivuni linkin heidän blogiinsa? Osa ei varmaan ole koskaan edes käynyt blogissani, saatika kiinnostunut siitä.

Täytyy miettiä tätä. Yksi mahdollisuus on tietysti poistaa mokomat, heh.

Tiedoksi:
Minun blogini osoitteen saa kuka tahansa laittaa linkiksi sivuilleen ilman kyselyä tai pyyntöä. Mutta vain sillä ehdolla, että todellakin itse tuntee jotain kiinnostusta blogiani kohtaan, heh.

lauantai 14. huhtikuuta 2007

Kivihelmien hulinaa

Ensimmäinen kivistä valmistunut koru meni ystäväni 30-vuotis lahjaksi.
Aluksi oli tarkoitus hankkia jotain muuta kivaa, mutta mielenköyhyys yllätti, enkä keksinyt mitään vaihtoehtoja.
Loppujen lopuksi korun tekeminen olikin kivuttomin vaihtoehto. Suunnittelu ja valmistus tapahtui tunnissa (!!!). Aluksi ajatus tuntui mahdottomalta, sillä viime aikoina eivät ideat ole oikein kukkineet. Kuva korusta tupsahti kuitenkin saman tien mieleeni, kun häntä ajatelin.
Taivuttelu kun on vielä aloittelija-asteella, asetin ehdon (heh), ettei varsinkaan korvakoruja saa katsoa liian läheltä... ennen kuin saan taivuteltua uudet, tasaisemmat ja symmetrisemmät.

'Lahja A'

Lahja A: aventuriini puikko, agaatti helmi, siemenhelmi, 3mm lasihelmi sekä hopeoitu lanka, ketju, korvakoru ja lukko.
Ja niin kun minun piti pysyä erossa kivihelmistä. Niin, kai minä syvällä sisimmässäni tiesin, etten siihen pysty. Olen niin huono kieltämään itseäni tällaisissa asioissa.
Ensin katsastelin Sedonan tarjoomuksia... ja tulihan sitä tilauskin tehtyä, kuinkas muuten!!
Seuraava kohde oli Girlsfever ja tulihan se Gemshow-Onlinekin sitten koettua. Voi visa parkaani.
Nyt olkkarin lattialla on kasa kiviä!
Kiirus ja väsy on ollut, mutta olen kiun olenkin saanut jotain muutakin koruksikin asti.
Tämän setin kivet ovat niin kauniita, että melkein itkettää. Niin no, pidän kovasti vihreästä.

'Madame'
Madame: Serpentiini (ihanan aaltoileva suorakulmio), Kambaba Jasper, Swarovskin Crystal 4mm helmi, musta 5mm lasihelmi (Sayilasta! aivan saman värinen kuin tuo Swaro), siemenhelmi, hopeoitu lanka ja lukko.