Siksi rakastankin näyttelyjä ja historiallisia paikkoilla vierailua, etenkin raunioilla. Vuosiluvut menettävät merkityksensä, kun astuu vuosisatojen tai -tuhansien takaisten esineiden ja uskomuksien maailmaan.
Yksi erittäin upeasti toteutettu näyttely vuosien takaa palautui elävästi mieleeni muutamia päiviä sitten, kun pyörittelin tiikerinsilmiä käsissäni.
Sen seurauksena syntynyt koru ei vaatinut minulta suunnittelua, vaan tuntui kuin joku olisi ohjannut sen tekoa haluamaansa suuntaan.
Kaulakoru: Tiikerinsilmä 4mm ja 6mm, korunjakaja musta-picasso (kuva ei näytä kuinka kaunis!) 15mm, siemenhelmi, hopeoitu solmusuoja, lukko ja lanka
8 kommenttia:
Tässä on jotain jylhää! Hyvin persoonallinen, haluisi nähdä luonnossa tuon :-D
Nin ja tarina sopii hyvin koruun. Tässä on jotain taianomaista.
Minäkin pidän tästä, vaikka onkin musta-ruskea. ;)
Vau! Voin kuvitella kuinka hyvältä koru näyttää kaulalla!
Kaunis koru, joka herättää kunnioitusta. Ehkä juuri Keski-Amerikassa, Meksikon ylätasangoilla elänyt intiaanikansa on käyttänyt tuollaista korua.
MOI!
Olen hiljaa seurannut blogiasi. Kivoja juttuja saat aikaiseksi.
Käyppä blogissani, minä haastoin sinut =)
Muuten kiitos kutsusta, olen "estynyt".
T: Maija
Niinpä tietenkin, Myy olikin jo haastanut sinut. Minun kannattaisi ehkä lukea hieman paremmin, eikä aina niin kiireellä =)
Kiitoksia kommenteista!
Mags:luonnossa on kyllä varsinkin nuo jakajat näkemisen arvoisia. Tule piipahtamaan, jos näillä nurkilla pyörit, heh.
Lähetä kommentti