Korvat luimussa, pää nöyränä on sinun tekeleesi ojennettava. Pelko täyttäköön sydämesi ja päässäsi kaikukoon sanat: 'toivottavasti hän pitää näistä'. Mikä ihme siinä on, että hetkeä aiemmin hymyillen katselemasi tuotos muuttuu hetkessä rupiseksi roskaksi?
Arvata saattaa, että ensimmäiset "mittatilaustyönä" valmistetut korut ovat valmiit! Oikeasti olin ja olen edelleen tyytyväinen. Mielestäni tosi söpöt.
Omille töillensä on vaikea määritellä hinta. Materiaalikustannukset on tietysti helppo laskea, mutta mitä laittaa hinnaksi suunnittelulle ja tekoon käytetylle ajalle? En ole vieläkään hintaa näille korusille keksinyt.
Kaverin sukulaistytöille. Idea ihan omasta päästä. Onneksi hän piti, heh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti