rapunaisen blogi

Rapunaisen jouluhalaus

2007-12-04T12:30:00.000+02:00

Vaikka siihen (onneksi) vielä vähän aikaa onkin, niin toivottelen tässä hyvissä ajoin kaikille rauhallista, iloista, lahjaisaa ja ennen kaikkea suklaantäyteistä (tai täytesuklaista, ihan miten vaan, heh) JOULUA!

Blogin pitämisessä on ollut hieman taukoa, syy ilmeinen: korujen teossa on meneillään tauko. Toivottavasti uusi vuosi tuo uudet kujeet, hih.

Retro

2007-10-04T11:44:00.000+03:00

Olen aina ollut vähän pihalla muodista. Mitä muotia eletään, mistä muodista on saatu vaikutteita, kunkin vuosikymmenen oma muoti…? Kysy minulta mitä vaan, enkä osaa vastata, heh. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etten koskaan ajattelisi muotia.

Ala-asteella aloin ihmetellä, miten joku vaate on haluttavampi, vaikka ei eroa toisesta samanlaisesta muuten kuin pienen aplikoinnin (ja hinnan) vuoksi.

Muoti… sen vuoksi luokkatoverini repi tylsillä saksilla reiän täysin uusiin farkkuihinsa (”oikeaa” merkkiä nämäkin). Äitihän oli raivostunut, kun poika oli kotiin muodikkaissa vaatteissaan astellut. Seuraavana päivänä hieman häpeävän oloisena peitteli paikkaa, jonka oli itse kotona joutunut reiän kohdalle parsimaan.

Yläasteikäisenä muodin ”kiinnostus” kasvoi ja aloin tietoisesti karttamaan valtavirran massamuotia. Vuosien varrella kuitenkin huomasin, että alakulttuurin edustajat voivat todellakin olla yhä tarkkoja pukeutumisesta oman muotinsa mukaisesti. Tämä on minusta hyvin tylsää.

En tiedä miten pukeudun. Laitan päälle sellaisia vaatteita, jotka mielestäni ovat kauniita ja sopivat päälleni. Toisten mielipiteet eivät hetkauta. Onneksi eivät enää edes silloin, jos päälleni on sattunut eksymään jotain ’tällä hetkellä in’ olevaa. Nykyään tyydyn ihmettelemään vaatteeni muodinmukaisuutta sen sijaan, että juoksisin vaihtamaan asuni. Hyvä kai näin.

'Imposter'

Imposter: Jaspisrengas (en ole aivan varma) 30mm, metalli tuubihelmi 8mm, hopeoitu korupiikki ja lukko.

Olipa kerran...

2007-09-24T22:28:00.000+03:00

kivi. Ei sittenkään… tuo hieno kivi, joka muutamassa aiemmassa postauksessa on ollut esillä, ansaitsee hieman pidemmän ja yksityiskohtaisemman tarinan. Olinpa kerran ollut viettämässä tyttöjen iltaa. Ilta oli niin mukava, että päätin jatkaa sitä vielä kantapaikassani. Harpottuani portaat ylös, tasanteella odotti yllätys: ”Kiva, kun tulit. Löysin sinulle skotin”, ilmoitti eräs ystäväni (varmaan vähän liiankin usein olen saattanut ihmisille mainita kiintymyksestäni Skotlannin, varsinkin Glasgown, aksenttiin).

Innoissani, mutta hieman hämilläni lähestyin tätä minulle ”löydettyä” miestä. Muutaman sanan vaihdettuani huomasin hänen todella puhuvat Skotlannin (ja nimenomaan Glasgown!!) aksentilla. Illan lopussa ymmärsin löytäneeni jotain muutakin kuin karismaattisen äänen puhumassa kaunista kieltä. Olin löytänyt itselleni ystävän.

Tässä vuosien varrella olemme vierailleet toistemme luona, liian harvoin, mutta niinhän se on aina. Onni on, että pidämme samoista asioista ja niinpä linnoja ja varsinkin niiden raunioita on tullut koluttua. Mutta nyt ovat Skotlannin nummet, järvet ja vuoret mennyttä aikaa. Ystäväni muuttaa rakkaansa kanssa Englannin puolelle. Viimeisen kerran heidän luonaan Skotlannissa vieraillessani kävimme päivän retkellä Britannian korkeimman vuoren Ben Nevisin läheisyydessä olevassa henkeäsalpaavan kauniissa laaksossa. Vuorilta laskee kohisten virtaukseltaan nopeutuva ja koskeksi laajentuva puro. Niin raikasta ja helmeilevää vettä en ole aiemmin koskaan maistanut. Kivi on peräisin tästä purosta.

Nyt vain täytyy löytää uudet yhteiset rauniot ja purot Englannin puolelta. Siihen asti voin muistella tätä (jostain syystä en saanut ladattua videota tänne. Kumman huonolaatuiselta näyttää, omalta koneelta paljon parempi).

'Black and White'
Jotta osaisimme arvostaa myös asioiden kääntöpuolta

Black and White: Simpukkahelmi, Akaatti 6mm, lasihelmi 4mm, lasihelmi 3mm, siemenhelmi, vaijeri, hopeoitu korvakoru, lanka, solmusuoja ja lukko.

Maasta se pienikin ponnistaa

2007-09-20T22:03:00.000+03:00

Ja tämä nimenomainen pieni (rakas kummityttöni) näyttää ponnistavan hyvinkin korkealle.

Kummitädiltä saadut irtohelmet kaivettiin esiin, kun tyttö tahtoi tehdä itselleen rannekorun. Äitikin oli innossaan, mutta tyttö tahtoi tehdä korun ihan itse, eikä äiti saisi siinä auttaa.
Olisinkohan itsekään tällaista osannut tehdä? Yksityiskohtana huomattakoon, että vielä laskutaidottomana tyttö on pujottanut keskellä olevat sulka/lehtihelmet symmetrisesti 5 ylös- ja 5 alaspäin. Niin, ja hän on vasta 2,5 -vuotias.

'Kummitytön koru'
Mady by my goddaughter
Lupa korun julkaisuun on saatu tekijältä itseltään, kuten myös hänen vanhemmiltaan.

Taas jäi kiven tarina seuraavaan postaukseen, mutta kun tässä oli tarinaa ja ihmettelyä kerrakseen. Eikö vain!

Pikavierailu Iittalassa

2007-09-08T09:51:00.000+03:00

Kaksi naista astuu ohikulkumatkalta sisään toimistoon. Toinen on joskus sopinut jostain jonkun henkilökunnan edustajan kanssa, joka ei juuri sillä hetkellä satu olemaan töissä.
Tällaisessa tilanteessa olisi kuka tahansa hyväksynyt ehdotuksen tapaamisajan sopimisesta myöhemmäksi ja palaamisesta tehtaalle uudelleen.

Mutta Iittalassa asia hoidettiin toiseen tyyliin. Muutama puhelinsoitto ja kohta hymyilevä herrasmies saapui tehtaan uumenista vastaanottamaan vieraita. Palvelu oli uskomattoman hyvää ja ystävällistä, vaikka kyse oli vain n. 30€ maksavien raaka-aineiden ostosta. Lisäksi saimme nopean ”sight seeingin” tehtaalla.

Rapunainen ja ystävänsä lasitaiteilija kiittävät ja kumartavat
Harmi, etten muista enää kahden meitä palvelleen herrasmiehen nimeä, niin äimistynyt olin upeasta kohtelusta

'Uranusflower'
T. Samejiman Retro Floweria mukaillen, Bead Fantasies II
'Neptuneflower'
T. Samejiman Retro Floweria mukaillen, Bead Fantasies II

Uranus- & Neptuneflower: litteäpisara ~10mm, lasihelmi 8mm, siemenhelmi, nymo (+ se Skotlannin kivi, josta tarinoinkin vasta seuraavassa postauksessa)

Älä väitä minulle, että olisi jo syksy

2007-09-05T16:59:00.000+03:00

Kolmatta päivää (virallisesti) kesälomalla. Ohhoh kun kyllästyttää. Voisihan sitä jo takaisin töihinkin mennä. Niin, ja näin lehmän juuri lentävän ikkunani ohitse.

Nautin joka hetkestä.

'Black IS a colour'

Ranne/käsikoru, pyynnöstä tehty, jotta olisi jotain mitä kieputtaa käsivarren ympärille.
Black IS a colour: memorywire, lehtihelmi 12mm ja siemenhelmi. Kivi on Skotlannista (...pitkä huokaus).

2007-08-28T17:59:00.001+03:00

Loman odotus voi välillä olla yhtä tuskaa.
Tänä vuonna päätin pitää lomani viimeisenä. Ilmojen viileneminen ei haittaa (siis haittaa!! mutta ei loman kannalta), sillä en koskaan ole ollut auringonpalvoja ihmisiä. Loman aloitukseen vielä vajaa 6 päivää, tunteja en ihan vielä ole alkanut laskemaan. Hyvä näin.

'Oksa'
'Hauska'
Hauskan helmiä ei ole lukittu paikoilleen, mutta suhteellisen painavana
koruna se asettuu kaulalle ihme kyllä juuri niin kuin pitääkin.
Setti (joka tosin on tehty myöhemmin) sai alun tästä rannekorusta,
jonka innoituksena oli silloin sairaalassa maannut ystäväni.
Halusin saada hänet nauramaan. Onnistuin.

Oksa: metallikukka 4mm, palkkihelmi ~9mm, korulinkki, siemenhelmi, koruvaijeri, hopeoitu lukko ja lanka

Hauska: MOP pikkunugetti, kissansilmätuubi 5mm, koralli ~40mm, koruvaijeri, hopeoitu lukko, kiinnityshelmi ja lanka

Väärinkäsitys

2007-08-26T08:08:00.000+03:00

SOUL'S WINDOW

Sorry if I let you get the wrong impression
But it came at the end of a heavy telling session
Sorry if I gave you too much information
I was only trying to make conversation

I never should have let you look
I never should have let you see
You read me like an open book
Like I was just another bedtime story

'Misconception'

I try to stay true but I tend to lose my bearings
And besides, when I've had a few, I like to share things
Sorry if I let you see my sinking vessel
You'd have thought by now I would have learned my lesson

Chorus

I never should have let you look through my soul's window
'Cos now you're thinking I'm a weirdo
And I guess it's too late to ask for you to follow
Me through that door into tomorrow

Don't forget the solo

© Mikey Georgeson / David Devant and His Spirit Wife
(Parhaita bändejä mitä maa päällään kantaa! Eikä ihasteluani vähennä yhtään se, että heillä näyttää olevan kappale, joka on kerrottu kuin minun suullani, heh.)

Misconception: MOP -laatta, puuvillanauha, hopeoitu lanka

Enhän minä nyt oikeasti laiska ole

2007-08-01T15:42:00.001+03:00

Kuinka helposti ihminen vain kääntää päänsä ja sulkee silmänsä asioilta, jotka pitäisi suorittaa loppuun! Kuinka helposti löytyy aina joku syy, miksi juuri sitä ei tarvitse ihan vielä tehdä.

Helmet pitäisi kerätä lattialta, mutta alankin vain suunnitella uutta korua, vaikken ehdikään sitä nyt alkaa tekemään.
Jo kuukausia suunnittelemani vaatekomeron inventaariota ei nyt onnistu, sillä siihen menee koko päivä ja on niin paljon muutakin mitä pitäisi tehdä.
Siivoisin tänään, mutta eihän vapaapäivää siihen tahtoisi tuhlata.
Tekisinhän minä sen muuten, mutta juuri tänään täytyy lähteä tapaamaan ystävää, kun ei tiedä koska seuraavan kerran nähdään.

Huomaamatta koko päivä meneekin asioiden pohtimiseen, muutamien yksittäisten tavaroiden siirtämiseen paikasta A paikkaan B (ei kuitenkaan omalle paikalleen, sehän olisi aivan liian helppoa).

Rapunaisen sd -projektio (self-denial) ylpeänä esittää. Kun tiskipino kasvaa, puhtaita vaatteita on enää muutama, jääkaappi on tyhjä ja villakoirat lihovat nurkassa, on hyvä tehdä vaikka tällaista:

"Narri"

"Kuutiodraama"

"Sulka"

"Jäälehti"

Narri: Tikarihelmi 10mm, fasettihelmi 4mm, siemenhelmi, koruvaijeri, hopeoidut lukko, solmusuoja ja lanka.

Kuutiodraama: Hematiittikuutio 10mm, koruvaijeri, hopeoidut lukko, sydänhelmi, kiinnityshelmi, korvakoru ja lanka.

Sulka: Hematiittihelmi 4mm, delicahelmi, koruvaijeri, hopeoidut lukko, kiinityshelmi ja lanka.

Jäälehti: Lehtihelmi 10mm, koruvaijeri, hopeoidut lukko, solmusuoja, korvakoru ja lanka.

Hiljaista vaan ei tylsää

2007-07-07T11:21:00.000+03:00

Hiljaista vaan ei tylsää. Aikaavievää, mutta ei aikaansaavaa. Aina ei ehdi, ei pysty, ei jaksa.

Mutta nyt olen valmistautunut kertomaan seitsemän asiaa itsestäni (haaste Korurasian Tiinalta). Ovatko ne salaisuuksien paljastuksia vai kaikille tuttuja asioita? En tiedä. Minulle ne ovat jokapäiväistä elämää.

1. En osaa mennä nukkumaan. Olen 31-vuotias, enkä osaa mennä nukkumaan. Hah.

2. Olen aina kovasti ihastunut johonkin. Jokin kirja, bändi, tv-sarja, tekeminen [helmeily ;)] tai platoninen suhde täyttää tulimeren lailla ajatukseni viikkokausiksi, kunnes liekki laimenee ja liittyy elämääni ylläpitävään tunneliekkiin, sopuisasti muiden aiempien seuraan. Kunnes löydän uuden kohteen tai nostan jokin vanhoista taas hetkeksi omaan ylempään arvoonsa.
(Kyllähän sitä romanttisestikin tulee välillä ihmiseen ihastuttua, mutta se onkin sitten ihan toinen juttu.)

Yksi The Mighty Boosh -logoista takkiini ommeltuna (juu, silmät kuuluu olla
tuossa eri kokoiset, tosin tuli vähän liian kapea naama, teen toisen kunhan
tältä laiskottelultani ehdin). Siemenhelmiä, nymoa ja Peyote -tekniikkaa.

3. En usko, että kärsisin paljoakaan erakkona.

4. Olen nautinnonhaluinen ihminen (lue= olen huono kieltämään itseltäni mitään). Ihme kyllä piirre tulee toimeen huomattavan itsekriittisyyteni ja moraalintajuni kanssa.

5. Olen laiska (tämä liittyy ehdottomasti tuohon nautinnonhaluisuuteen), mutta vain kotona.

6. Pidän ihmisten katselemiseta ja kuuntelemisesta... toisin sanoen tarkkailusta, heh. Varsinkin baarissa tai terassilla istuessa.

7. Olen inhorealisti. Ja valitettavasti rehellinen sellainen.

Olen näemmä myös aika itsekeskeinen, sillä olisin voinut jatkaa listaa aika pitkään ihan omaksi ilokseni.
Nyt luettuani "paljastukseni" huomaan, että tämähän voisi aivan hyvin olla henkisistä ongelmista kärsivän ihmisen kirjoitusta. Oikeasti olen (siis ihan totta) kuitenkin aika tasapainoinen ihminen. Mutta ehkä meissä jokaisessa asuu sisällä pieni jakomielinen psykopaatti.

Jokainen lukija saa pitää itseään haastettuna, jos niin haluaa.

Picnic

2007-06-12T11:14:00.000+03:00

Joka vuosi ollaan eväsretkestä puhuttu ja vähän suunniteltukin, silti ensilumen sataessa todetaan pettyneenä, että taas se picnic jäi tekemättä...
Vihdoin ja viimein se on tapahtumassa. Vihdoin pääsen luonnon helmaan muhkean eväskorin kanssa, hätyyttelemään kärpäsiä pois viinilasistani. Suunnitelma B on myös olemassa, jos sattuu sade yllättämään. Picnic pidetään joka tapauksessa, vaikka sitten kaatosateella katoksessa, heh.

Kesäjuhlia, hyvää ruokaa, raikkaita juomia

'Fresh'

'Verity'

'Fresh': Kissansilmä 8mm, lasihelmi 6mm, vaijeri, hopeoitu koukku, korupiikki, lukko, solmusuoja ja kiinnityshelmi

'Verity': Kivihelmiä 8mm [en ole ihan varma mitä (mix-pussista)], 4mm sammalakaatti, metalli putkihelmi, siemenhelmi, vaijeri, hopeoitu kiinnityshelmi, päällyshelmi, solmusuoja, lukko ja lanka

2007-05-31T12:34:00.001+03:00

Vaikka onkin kovin pilvistä (itse asiassa alkaa varmaan kohta sataa vettä), kesäkorujen sarja jatkuu.
Kuten arvata saattaa, ensimmäinen (kaulakoru) ja toinen kuva (nilkkakoru) kuuluvat samaan settiin. 'Green maiden'ista ei saisi kevyempää kuin siimaan vaihtamalla.
'Summer rain' on astetta jykevämpi. Tosin sekin keveässä vaijerissa. Kuva ei tee oikeutta sinisyydelle. Kokeilin kaikkia eri valaistuksia... turhaan. No, kyllä tuostakin kuvasta idean tajuaa.

'Green maiden'

'Summer rain'

'Green maiden': Aventuriini 8mm, vaijeri, hopeoitu kiinnityshelmi, lukko, solmusuoja ja lanka
'Summer rain': Tynnyrihelmi ~22mm, bicone 6mm, välihelmi, vaijeri, hopeoitu kiinnityshelmi, korupiikki, korvakoru ja lukko

Kesä

2007-05-27T05:14:00.000+03:00

Kesä ja kärpäset... no, kärpäsiä ei vielä ole kovinkaan näkynyt, mutta ampiaisia lentelee jo sisälle, jos varomattomasti jättää parvekkeen oven auki.

Lempeitä kesätuulia odotellessa mielessä liihottelee kesäisiä asioita, mm. tämä lahjakoruksi valmistunut 'Mariposa'.

'Mariposa'

Kaulakoru: Hopeoitu perhonen, välihelmi, lanka ja lukko, nymo, bicone 4mm, siemenhelmi

Ei mitään

2007-05-19T19:44:00.000+03:00

tekoa helmien kanssa (tai mistä sitä tietää, jos jonain päivänä saan helmi-inspiraation ah-niin-syötävän-ihanasta Noel Fieldingistä. Liitän sen sitten tähän kyllä.)

Sydäntäni lämmittää!
TV -ohjelmistoista päättävät ovat kerrankin tehneet täysin oikean ratkaisun. Suomen televisioon on hankittu 'The Mighty Boosh' (vaikka itse en pääsekään osalliseksi suomeksi tekstitetyistä versioista, yle extra kun ei meikäläisellä näy. Onneksi alkuperäiset jaksot + niitä edeltänyt radiokuunnelmasarja lepäävät tyynesti hyllyssäni).

En tässä lähde sarjaa sen kummemmin kommentoimaan, se täytyy itse kokea! Suosittelen lämpimästi, sekä kuunnelma- että televisiosarjaa. Itse tutustuin kaksikkoonVince Noir ja Howard Moon, sarjan saadessa ensiesityksensä Briteissä 2004. Elämäni ihanimpia tutustumisia, heh.

http://www.themightyboosh.co.uk/

Haaste

2007-05-11T21:49:00.000+03:00

Kirjoita lista kaikesta siitä, mitä haluat tai aiot vielä elämässäsi tehdä tahi toteuttaa. Päivitä listaasi tarvittaessa, lisäile asioita tai vedä yli jo toteutuneet. Lisää tämä teksti blogiisi ja haasta ystäväsi! Onnea matkaan!

Tällaiseen minut haastettiin, kahdeltakin taholta. Pidättäydyn kuitenkin kirjoittamasta lauseita kahteen kertaan.
Haastetuksi pitäköön itsensä jokainen, joka tämän lukee... mitään pakkoa ei kuitenkaan ole!

1. Ehdoton ykkösasia miten haluan elämäni viettää ja mitä elämältäni haluan on rauha. Tehdä töitä rauhassa, olla kotona rauhassa, tavata ihmisiä rauhassa. Eli epärealistinen toive maailmasta missä kaikki sujuu ongelmitta, tavarat ovat paikoillaan, suunnitelmat toteutuvat ja ihmiset ovat suurinpiirtein onnellisia.
No joo, kaikkeahan sitä saa toivoa...

2. Tahtoisin kokea tasapainoisen seurustelusuhteen. Tämä muuten on paljon pyydetty/toivottu... eli vanhapiikuus jatkukoon.

3. Lapsi (tiedän että tämä on vähän ristiriidassa tuon rauhan kanssa... mutta olisi sen arvoista).

4. En koskaan halua lopettaa ystävieni/kaverieni tapaamista, missä lie asuvatkin. Tämä Brittilässä ramppaaminen ei ainakaan vielä kyllästytä, heh, mutta olisi ihana tutustua muissakin maissa asusteleviin ihmisiin. Matkailu on niin erilaista, kun pääsee katsomaan miten paikalliset elävät, asuvat ja toimivat.

5. Kun tulen vanhaksi, enkä jaksa "enää mitään". Myyn kaiken pois ja ostan mökkipahasen (tai jonkun vanhan rauniolinnan, heh) Skotlannin niityiltä.

6. Haluaisin lisää tunteja käytettäväkseni. Lukisin huomattavasti enemmän, kokkailisin riemulla, laittaisin viiniä alulle, kävisin eräällä haudalla, veisin ystäviä ulos, kävisin näköalapaikoilla, nostaisin kitaran nurkasta, kävisin tavarani lävitse ja heittäisin turhat pois... Ja jos oikein paljon olisi aikaa niin siivoisin, ehkä.

Keväinen nimetön setti meni lahjaksi eräälle nuorelle neidolle.

Rannekoru: Memorywire, bicone 6mm, siemen- ja putkihelmi, hopeoitu päätyhelmi
Korvakoru: Bicone 6mm, siemen- ja putkihelmi, hopeoitu koukku ja lanka

Aztec

2007-05-09T21:31:00.000+03:00

Historia on aina ollut minulle ristiriitainen aihealue. Kertomukset, syyt ja seuraukset kiehtovat kovin. Nimet, vuosiluvut ja paikannimet ahdistavat... tai siis niiden muistiin painaminen.
Siksi rakastankin näyttelyjä ja historiallisia paikkoilla vierailua, etenkin raunioilla. Vuosiluvut menettävät merkityksensä, kun astuu vuosisatojen tai -tuhansien takaisten esineiden ja uskomuksien maailmaan.

Yksi erittäin upeasti toteutettu näyttely vuosien takaa palautui elävästi mieleeni muutamia päiviä sitten, kun pyörittelin tiikerinsilmiä käsissäni.
Sen seurauksena syntynyt koru ei vaatinut minulta suunnittelua, vaan tuntui kuin joku olisi ohjannut sen tekoa haluamaansa suuntaan.

'Aztec'

Kaulakoru: Tiikerinsilmä 4mm ja 6mm, korunjakaja musta-picasso (kuva ei näytä kuinka kaunis!) 15mm, siemenhelmi, hopeoitu solmusuoja, lukko ja lanka

Sininen

2007-05-07T19:12:00.000+03:00

Toiset katselevat maailmaa vaaleanpunaisten lasien läpi, minulla katsanto on lähinnä sininen. Herttaisen vaaleansinisestä arvaamattomaan myrskynsiniseen. Viimeaikoina valitettavasti useinmiten kylmän jäänsininen, jonka kevät toivottavasti sulattaa heleäksi sinivuokon sineksi.

Sininen, mielivärini katsella siitä lähtien, kun eri värejä tajusin olevan. Vaikka se ihme kyllä harvoin näkyy vaatetuksessani, asusteista puhumattakaan (no, en oikeastaan edes omista mitään 'asusteita', kenkiä lukuunottamatta).

Sinisessä elämässä helmet saavat vapaasti vilistellä pitkin vaijeria. Kukaan ole ole toisen stopparina. Jos haluaa järjestystä, täytyy ne itse asetella siististi kiinni toisiinsa.

'Sininen elämä'

Kaulakoru: Sodaliitti 4mm, 6mm, 8mm ja riipus, hopeoitu lukko ja lanka, vaijeri
Korvakoru: Sodaliitti 6mm ja 4mm, hopeoitu lanka ja koukku

Obey your thirst,

2007-04-25T11:45:00.000+03:00

sanottiin joskus Sprite mainoksessa (paitsi etten ikinä sammuttaisi janoani sokerisella litkulla, aspartaamista puhumattakaan). Janon tunteen saa onneksi hetkeksi hillitsemään, esim. purukumia pureskelemalla (jos vaikka sattuu rahatonna kävelemään/autoilemaan vesipullo tyhjänä, pitkän matkan päässä kotoa).
Obey your beading (urge)... Kun helmeilyvimma iskee, ei auta mikään. Siinä siirretään siististi syrjään sellaiset turhanpäiväiset asiat kuin nälkä, jano tai unentarve.
Juuri tämä vimma iski, kun olin mittaillut erästä nilkkaa tehdäkseni siihen korun ja palannut myöhään töistä kotiin. Onneksi ei tarvinnut seuraavana päivänä ihan aamuun mennä töihin...

Pyyntö oli; sinistä ja hopeista
Nilkkakoru: Siemenhelmi, kissansilmä 4mm, hopeanvärinen helmi 2mm, hopeoitu lukko, nymo

Saanko luvan?

2007-04-19T22:56:00.000+03:00

Helmettiä ja blogeja lukiessani viime aikoina, on jostain syystä silmiini osunut monta saman tyyppistä lausetta:
- Blogissani on linkki hänen sivuilleen, vaikka en ole kysynytkään lupaa
- Ethän pahastu, vaikka sivuillani on linkki blogiisi, enkä ole kysynyt siihen lupaa
- Saanko laittaa linkin sivuillesi

Omassa blogissani on monta linkkiä eri ihmisten blogeihin (joita luen enemmän tai vähemmän säännöllisesti) sekä helmikauppoihin joissa "asioin" (myöskin enemmän tai vähemmän säännöllisesti).
Keneltäkään en ole tähän kysynyt lupaa.

Mutta nyt alkoi omatunto kolkuttelemaan. Luvan kysyminen ei ole käynyt pienessä mielessäkään. Nehän ovat kuitenkin avoimia ja kaikkien luettavissa (erikseenhän on suljettuja yhteisöjä/blogeja, joihin ei pääse kuin pyynnöstä). Ja yleensä ihminen perustaa blogin juuri toisten luettavaksi, vaikka se ei pääasia olekaan. Sivuillani linkit ovat lähinnä omaksi ilokseni.

Jos nyt laitan blogien pitäjille kysymyksen, saanko pitää linkin heidän sivuilleen, tuntevatkohan he velvoituksen laittamaan oman sivuni linkin heidän blogiinsa? Osa ei varmaan ole koskaan edes käynyt blogissani, saatika kiinnostunut siitä.

Täytyy miettiä tätä. Yksi mahdollisuus on tietysti poistaa mokomat, heh.

Tiedoksi:
Minun blogini osoitteen saa kuka tahansa laittaa linkiksi sivuilleen ilman kyselyä tai pyyntöä. Mutta vain sillä ehdolla, että todellakin itse tuntee jotain kiinnostusta blogiani kohtaan, heh.

Kivihelmien hulinaa

2007-04-14T22:27:00.000+03:00

Ensimmäinen kivistä valmistunut koru meni ystäväni 30-vuotis lahjaksi.
Aluksi oli tarkoitus hankkia jotain muuta kivaa, mutta mielenköyhyys yllätti, enkä keksinyt mitään vaihtoehtoja.
Loppujen lopuksi korun tekeminen olikin kivuttomin vaihtoehto. Suunnittelu ja valmistus tapahtui tunnissa (!!!). Aluksi ajatus tuntui mahdottomalta, sillä viime aikoina eivät ideat ole oikein kukkineet. Kuva korusta tupsahti kuitenkin saman tien mieleeni, kun häntä ajatelin.
Taivuttelu kun on vielä aloittelija-asteella, asetin ehdon (heh), ettei varsinkaan korvakoruja saa katsoa liian läheltä... ennen kuin saan taivuteltua uudet, tasaisemmat ja symmetrisemmät.

'Lahja A'

Lahja A: aventuriini puikko, agaatti helmi, siemenhelmi, 3mm lasihelmi sekä hopeoitu lanka, ketju, korvakoru ja lukko.

2007-04-14T13:40:00.000+03:00

Ja niin kun minun piti pysyä erossa kivihelmistä. Niin, kai minä syvällä sisimmässäni tiesin, etten siihen pysty. Olen niin huono kieltämään itseäni tällaisissa asioissa.
Ensin katsastelin Sedonan tarjoomuksia... ja tulihan sitä tilauskin tehtyä, kuinkas muuten!!
Seuraava kohde oli Girlsfever ja tulihan se Gemshow-Onlinekin sitten koettua. Voi visa parkaani.
Nyt olkkarin lattialla on kasa kiviä!
Kiirus ja väsy on ollut, mutta olen kiun olenkin saanut jotain muutakin koruksikin asti.
Tämän setin kivet ovat niin kauniita, että melkein itkettää. Niin no, pidän kovasti vihreästä.

'Madame'

Madame: Serpentiini (ihanan aaltoileva suorakulmio), Kambaba Jasper, Swarovskin Crystal 4mm helmi, musta 5mm lasihelmi (Sayilasta! aivan saman värinen kuin tuo Swaro), siemenhelmi, hopeoitu lanka ja lukko.

Vielä

2007-03-17T00:02:00.000+02:00

vastapainoksi edelliselle. Mustaa, kylmän harmaata, tumman ja vielä tummemman punaista (syvä huokaus).
Osallistuin ensimmäistä kertaa Fire Mountain Gemsin apajille (kiitti Perla). Yritin olla kovin, kovin varovainen, sillä se on kivihelmien 'the ostospaikka'. Olen kovasti yrittänyt olla huomaamatta orastavaa haluani tutustua vähän paremmin kivihelmiin. Siltä tieltä kun ei ole takaisin tulemista.
Pääosin siis lasihelmilinjalla edelleen. Mukaan lähti myös Hemalyke -helmiä. Ovat imitaatio hematiittia (niin, niin ja kohta on sitten saatava aitoa) ja kovin hematiitin näköisiä. Ihania! En varmaan osaisi näin ummikkona erottaa, vaikka erikseen mainittaisiin, heh.

'Fake'

Onkohan helmeilyssä muuten mitään sääntöjä?
Olen tottunut näkemään, että setti on yleensä tehty kokonaan joko metalli/arvometallilangasta tai nylon langasta (korupiikit tietysti oma lukunsa). Ja näin itsekin teen... siis tein.

Fake rannekoru: hopeoitu lanka ja lukko, Hemalyke rengas, lasihelmi, siemenhelmi
Fake kaulakoru: nylon lanka, hopeoitu lukko, solmusuoja ja korupiikki, Hemalyke rengas, lasihelmi, siemenhelmi
Fake korvakorut: hopeoitu korupiikki ja korvakorutappi, Hemalyke rengas, lasihelmi

Kuka pitää

2007-03-16T22:32:00.000+02:00

keltaisesta (huutakoon hep , heh)? Minä en. Ei keltaisessa mitään nyt niin pahaa ole, ei vain kuulu käyttämiini väreihin. Keltaista löytyy ainoastaan muutamasta keittiön astiasta ja makuuhuoneen listoista (,patterista!!!) ja ikkunan pielestä, korostuksena seinien punaisuudelle.

No nyt tuli tehtyä tällainen. Keltainen. Jos joku haluisi tätä settiä pitää (ystävät hei!), se tosissaan etsii hyvää kotia.

'Daffoheart'

Daffoheart: hopeoitu lanka, lukko, korvakorutappi ja korupiikki, metallihelmi, lasihelmi, siemenhelmi.

Työnhakuilmoitus

2007-03-10T18:27:00.000+02:00

Tule meille töihin

Työnkuva: Suunnittelua, pujottelua, solmimista, liimaamista, vääntämistä, suoristamista ja kiristämistä. Satunnaisia hermostumisia, useita onnistumisen tunteita.
Työaika: Kaikki muu kuin sovittu nukkumisaika on työaikaa. Työnantajalla on oikeus siirtää/vähentää sovittua nukkumisaikaa.

Palkkaus: Kuukausittain tililtäsi vähennetään summa (ei kiinteä), jonka jälkeen pystyt vielä ostamaan jonkin verran ruokaa ja muita hyödykkeitä. Tulevaisuudessa on mahdollisuus saada jopa isompi vähennys tililtäsi.

H.Elmi -yhtiöt

[Ensimmäinen orjankoruni 'Sopu'. Hopeoitua ketjua, lankaa ja lukko, biconeja ja helmihattuja (juu, ei niitä ihan näin ole tarkoitus käyttää, mutta yrittäkääpäs estää, heh heh)]

Loppuisi jo se talvi

2007-03-10T01:45:00.000+02:00

Olipa päivä, jolloin paistoi aurinko. Ajattelin; nyt se kevät alkaa. Mitä kevät tuo tullessaan? Auringon, lämmön, kesän. Kesä tuo lisää aurinkoa, lisää lämpöä, kukkasia, mehiläisiä (heh), niin ja ampiaisia.

'Ampiainen'

Seuraavana päivänä satoi taas lunta.

(Lukot ja korvakorut hopeoituja, kaulakoru illuusiona siimaan, rannekoru nylonlankaan)

Mitä ihmettä?!!!

2007-02-25T21:43:00.000+02:00

Jaha, vai niin... että näin sitten.
Olen hämmentynyt. Pidän helmeilystä, olen väliin jopa aivan hulluna siihen. Perus pujottelu on mukavinta (ja tietty siemenhelmillä näpertely, joskin aikaavievää), jos sattuu olemaan hyvä idea ja siihen hyvin yhteensopivat helmet.
Mutta taivuttelu... se ei ole käynyt pienessä mielessänikään. Jotenkin olen ajatellut, että kun siihen hommaan lähtee, pitää olla oikeat "pelit ja vehkeet". Sitten pelataan hopealla ja swarovskeilla, makeanvedenhelmillä ja korukivillä. Homma menee astetta ammattilaisemmaksi... pitää miettiä miten oikein kustantaa harrastuksensa ja ennen kuin huomaakaan, on perustanut toiminimen ja tekee koruja ainakin osa-aikaisena työnä. (Tykkään tehdä toisille koruja, kun itse en niitä juurikaan käytä. Bisnesnaista minussa ei kuitenkaan ole yhtään, heh. Ja tällä alalla aloittelijakin vielä.)

Muutama viikko sitten siirsin taas hopeoidun lankakiepin sisältävän pussin helmilaatikosta toiseen. Tieltä pois, kun en sitä tarvitse (en edes muista, miten se on minulle päätynyt. Liekö ostanut sen ihan alussa Helmimeren Riikan "työpajalla" käydessäni, kun en edes vielä tiennyt mitä helmeilyyn oikein tarvitsee).
Tänään tuo lankakieppi oli jostain syystä taas kädessäni ja niin olivat pyöröpihditkin... ja kohta sivuleikkurit.... Pian pitelin näitä käsissäni, hyvin, hyvin hämmentyneenä.

'Mitä ihmettä?!? 1'

'Mitä ihmettä?!? 2'

Onkohan nimi Rapunainen vielä vapaasti rekisteröitävissä... heh heh, vitsi vitsinä. Mutta totta puhuen, haluan oppia tätä hieman lisää.

Beaders block

2007-02-24T18:42:00.000+02:00

Juurikin, minä kun en kirjoita, helmeilen vain. Paitsi viime aikoina... Ideoita kyllä olisi, mutta jotenkin ne eivät ota toteutuakseen. Helmet ovat pysyneet lootissaan (niitä on kertynyt jo 4 maksi kokoista, 1 vähän pienempi ja 5 (!!!) pientä metallihelmille ja korunosille.. ja nämä olivat pelkät isommat helmet, siemenhelmet ovat erikseen.. voi apua).

Eilen sitten kaikki taas muuttui. Väsäsin kokonaista settiä niin innolla, että melkein myöhästyin töistä (valmiiksihan se oli saatava, kuva tulee joskus).
Tänään päiväunilta herätessäni pikaisen "aamupalan" jälkeen rynnistin taas olohuoneen lattialle, en ole vieläkään oppinut helmeilemään ryhdikkäästi pöydän ääressä. Tuloksena 'Three seeing cats', heh heh.

Oli pakko samoin tein kuvata. Samoin enempi lähikuva yksittäisestä kisunnassusta. Näyttää luonnossa vielä kis-kissamaisemmalta. Niin silitettävältä.
Kaulakoru tyyliltään rukousnauha, on tehty nylonlankaan. Kisut roikkuvat korupiikeissä. Helminä musta ja tummanharmaa kissansilmä, muut mustat: pyöreä lasi, pyöreä fasetti ja siemenhelmi. Korunosat hopeoitua (eivät onneksi kovasti riitele naaman kultauksien kanssa), sillä pidän enemmän hopean kuin kullan väristä ja tämä setti (rannekoru vielä puuttuu) tulee ehdottomasti omaan käyttöön!

Nyt täytyisi koota helmet ja alkaa valmistautumaan töihin, ei vain millään malttaisi....

Unia ja mielikuvia II

2007-02-01T16:42:00.000+02:00

Näemmä yritin laittaa kerralla vähän liian monta kuvaa... blogi alkoi jumittamaan, kuvat eivät latautuneet, eikä kaikkia tekstejäkään näkynyt. No, ehkä part II auttaa asiaan.

Tämä kolmikko on omaan käyttöön(niiiii-in, minun oikeasti pitäisi alkaa näitä tekeleitäni jo käyttämäänkin). Korut ovat saaneet innoituksensa suosikki "tanssiravintolastani". Ylhäältä alas: 'Wallflower', 'Claws' ja 'Spude'.

'Wallflower' on prototyyppi... aion tehdä siitä tuhat ja yksi muunnosta. Sain kukat erittäin halvalla, joten sisältävät varmaan kaikenmaailman nikkeleitä ja rotanpuolikkaita. Lyijyä ei sentään pitäisi olla. Mutta ovat siis omaan käyttöön, sillä en halua kenellekään anafylaktisia shokkeja aiheutella.

Näin valmiin korun heti mielessäni, kun löysin Sayilasta MOP hainhampaita. Lisänä 'Claws'issa on siemenhelmiä ja siruja.

'Spude' on ihan perus lasihelmipujottelu -kamaa, mutta jotenkin ah, niin metallinen.

Unia ja mielikuvia

2007-02-01T14:14:00.000+02:00

Tämän kertaisen blogin aloittaa "Uni". Kuten nimikin jo kertoo, näin korun unessa. Koru oli kaulassani, kun kävelin erittäin korkeaheinäisellä niityllä. Toteutus oli vaikeampi kuin kuvittelin, sillä ristireikäisiä helmiä ei tunnu löytyvän juuri mistään (ovat kukan keskustana). Jouduin tyytymään (vaikka onhan nuokin oikein koreita) "toiseksi parhaimpaan" vaihtoehtoon. Pitäisiköhän sitä (jo nyt) alkaa haalimaan itsellensä helmityövälineitä?
'Uni' riippuu siimassa. Kukkaosuus on vahvistettu metallilangalla.Sarja "Lahjakoruja ajatuksella" jatkuu. Tarkoituksenani on tehdä jokaiselle mieltäni lämmittävälle ihmiselle koru, joka olisi tulevan kantajansa näköinen. Tässä blogissa näytetyistä 'Huiscaus' on nro4.
Lisää vaijereita... Hyvin ihastunut olen juuri tähän tyyliin. Korusta tulee kuin jämäkämpi versio illuusiosta.
Ja seuraavaksi täytyy varmaan hankkia jostain halpa torso, jotta pystyy näyttämään, miltä koru näyttäisi kaulassa (omassa kaulassa kiikkuvaa korua kun on niin kovin hankala kuvata)...
Ylempänä ensimmäistä kertaa käyttämistäni millefioreista tehty 'Punakukka'. Alempana lasia ja hopeoitua yhdistävä 'Voima'.

Uusi vuosi ja uudet kujeet

2007-01-14T11:57:00.000+02:00

Ja uusi ote helmeilyyn. Uuden vuoden helmeilylupauksena (ai että sellainen, heh) lupasin itselleni nimetä kaikki koruni. Siis lupauksen jälkeen valmistuneet vain.
Kiitos uusien crimp-pihtieni (ostettu Maarian korupajasta), pääsen askaroinnissani vaijerikorujen kimpussa hieman helpommalla. Ensimmäisen näin valmistuneen korun (siis kuvan siitä) oli tarkoitus pätyä Helmetin tammikuun teemagalleriaan, teemana "humoröösi glamoröösi" (ystävien kesken 'bling bling'). No, minähän en tuon teeman päälle mitään ymmärrä, heh heh. Parhaani kuitenkin yritin. Tässä siis 'Blinkki'.
Lisää vaijerikoruja. 'Blue eye' on minun silmääni tähän mennessä kaunein tekemäni koru. Harmi, ettei kuva todellakaan tee oikeutta sille. 'Pikkuruskassa' pyörylän tilalla lehti.
'Ninka' on tehty siskoani ajatellen. Ja hän sen myös saa, kunhan tästä postiin joudan joku päivä.
Vuosikaudet on kaulassani roikkunut nauhan pala. Itse siihen olen kovin kiintynyt, vaikka en sen olemassa oloa yleensä ajattelekaan. Ongelmana (hyvin minimaalisena) kuitenkin on, etten voi pitää kaulassani muita koruja: sen kanssa ei oikein mikään sovi, enkä (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) sitä halua ottaa pois laittaakseni toisen tilalle. Mikä siis neuvoksi? Teepä nainen itsellesi sellainen joka sopii. No, minäpä tein: 'Ystävä'

Joululahjakoruja

2006-12-30T18:47:00.000+02:00

Hmmm... Hieman sekava tuli tällä kertaa. Täytyy tulevaisuudessa panostaa tuohon kuvien ottoon. Kuvien eri koot johtuvat siitä, että olen rajaillut ja yhdistellyt yksittäisiä kuvia. No, pian saan uuden kameran (saan ja saan, siis ostan), jotta eiköhän kuvien ottokin ala luonnistua.

Asiaan siis. Nyt voin huoletta julkaista muutamat joululahjakoruni. Lahjat on avattu jo aikapäiviä sitten.

Ensimmäinen illuusiokoruni, joka muuten meni pilalle (ja jonka pilallemenoa ei saaja onneksi huomannut, vaikka nimenomaan mainitsin asiasta). Myös siitä ottamani kuvat (nämä ovat
parhaat!!!!) menivät pilalle... että ei siitä sitten sen enempää.

Maanantaikappaleen saaja sai myös tämän hepenekorun.
Lahjat kyllä kuvaavat mielestäni saajaa, sillä hän on säilyttänyt tyttömäisen nuorekkuutensa ja silti on hyvin pätevä äiti ja uranainen.

Vihreä tekele on muuten sormus. Saaja (kuten kaulakorurivistön vasemmanpuoleisen korunkin) oli rakas siskoni. Samaan "settiin" kuului myös vihreä verkkokaulakoru, josta ei kuvaa valitettavasti ole.

Punainen ja sininen 8-terälehdellä tehtyt sormukset menivät suloiselle kummitytölleni, ikää 2v. Sormukset ovat ympärysmitaltaan n. 4 cm.

Sininen ja vihreä kaulakoru lojuvat vielä pöydälläni.
Sinisestä olen ehtinyt tehdä jo monen monta väri- ja korumuunnelmaa. Riipusmalli on Robyn kauniista korusta.

Sininen, punainen, vihreä... pitäisiköhän ihan oikeasti alkaa keksimään näille nimiä.

Toivoa on

2006-12-23T14:57:00.000+02:00

Helmetti -foorumilla (helmihullujen oma pulinaparatiisi) on kaikenlaisten vinkkien, ohjeiden ja kertomuksien lisäksi kuukausittain vaihtuva teema. Teema esiintyy galleria osiossa, johon helmeilijät voivat lähettää teeman mukaan tehtyjä koruja. Joulukuun teemana on 'toivo'. En edes ajatellut osallistua siihen...olenhan aloittelija vasta ja mielikuvitus näin joulunalla vähän tiukassa.

Kävi kuitenkin niin, että eilen puhuin erään hyvän ystäväni kanssa puhelimessa, hyvin pahoista asioista. Samalla keräilin (taas pitkin poikin levinneitä) helmiä ja pussukoita pöydältä ja, öh, lattialtakin. Ennen kuin huomasinkaan, olin pujotellut alun kauniista korusta (ainakin omasta mielestäni).
Paistaa se aurinko risukasaankin....ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin... eli toivo elää.

rapunaisen Toivo

Tänään tein sitten seuraksi rannekorun.

Hei, olen Kati

2006-12-15T09:56:00.000+02:00

ja olen helmiholisti. (Hei Kati, vastaa ryhmä)

Mielikuva jonka koin, kun viatomin ajatuksin kävin vain katsastamassa yhden mielenkiintoisen nettimyymälän ja samalla naputtelin monen kymmenen euron tilauksen...

Nyt jäädytän (siis laitan laatikkoon) Visani hetkeksi, ettei oikeasti tarvitse lähteä etsimään anonyymejä helmeilijöitä.

Vaatimattomuus kaunistaa (?)

2006-12-14T17:49:00.000+02:00

...pikemminkin ahdistaa.
Korvat luimussa, pää nöyränä on sinun tekeleesi ojennettava. Pelko täyttäköön sydämesi ja päässäsi kaikukoon sanat: 'toivottavasti hän pitää näistä'. Mikä ihme siinä on, että hetkeä aiemmin hymyillen katselemasi tuotos muuttuu hetkessä rupiseksi roskaksi?

Arvata saattaa, että ensimmäiset "mittatilaustyönä" valmistetut korut ovat valmiit! Oikeasti olin ja olen edelleen tyytyväinen. Mielestäni tosi söpöt.

Omille töillensä on vaikea määritellä hinta. Materiaalikustannukset on tietysti helppo laskea, mutta mitä laittaa hinnaksi suunnittelulle ja tekoon käytetylle ajalle? En ole vieläkään hintaa näille korusille keksinyt.

Kaverin sukulaistytöille. Idea ihan omasta päästä. Onneksi hän piti, heh!

Pikkujoulut

2006-12-08T12:30:00.000+02:00

Juhliin yleensä tahdotaan laittaa päälle jotain uutta. Helpoiten ja ehkä edullisimmin se käy hankkimalla (tai minun tapauksessani tekemällä) uuden korun.
Väreiksi valitsin mustan ja säihkyvän hopean. Korut syntyivät erittäin nopeasti ja sopivat hyvin mustaan mekkooni. Jälleen kerran muistutus siitä, kuinka yksinkertainen voi olla kaunista ja juhlavaa.

Ajatus noin kimaltelevien korujen käytöstä on minulle kuitenkin hyvin vieras...onneksi langan voi aina katkaista käytön jälkeen ja tehdä lasihelmistä taas jotain uutta.

Vähän arkisemmat, väritykseltään jouluiset korut. Toteutustapa perinteinen 6-terälehtinen kukka.

Tällä hetkellä väkerrän joululahjojen teossa. Niistä kuvia kuitenkin vasta lahjojen jaon jälkeen.

Ihan ensimmäiset

2006-12-04T23:50:00.000+02:00

jotka ovat vielä omistukseeni jääneet. Ja osa vielä keskenkin, kuten langoista näkyy, heh. Aluksi tosiaan keskityin pelkkien sormusten tekoon. Ystävät ja sukulaiset "kiittivät", kun olin alvariinsa mittaamassa heidän sormenympäryksiään.
Kiitos muuten kaikille koekaniineille!

Tekniikat on opeteltu Karttusen ja Santosen 'Hurmaavat helmityöt' -kirjasta. Delica + peyote on minulle rakas yhdistelmä, mutta työ on niiiin hidasta ja helmiä menee paljon (unelmanani on jonain päivänä tehdä iso delica perhonen, kun vain löytäisi jostain valmiin ohjeen). Kuvassa mukana myös pari siemenhelmisormusta.

Jostain pitää aloittaa

2006-12-03T18:54:00.000+02:00

Ensimmäinen blogini. Pyhitän sen nyt ainakin aluksi helmille. Oh, helmet. Ne ovat vieneet sydämeni (ja kohta rahanikin, heh).

Helmeilykuume iski salaa... Ensin kaikki oli viatonta. Kiinnostukseni heräsi nähtyäni äitini tekemän upean kaulakorun. Helmineitsyenä kävin tutkimassa Helmimeren aarteita. Matkaan lähti pieni aloituspaketti, josta tein muutamia yksinkertaisia sormuksia.
Kiinnostus lopahti yhtä nopeasti kuin se oli tullutkin. Tuli työkiireitä ja elämän ylä- ja alamäkiä.
Mutta näemmä helmeily ei ollut täysin kadonnut alitajunnastani, sillä eräänä iltana kaivon kaapin perältä kauan siellä olleen pussukan.

Helmiä, helmiä, helmiä. Aloittelijan asteella olen vielä. Onneksi yksinkertainenkin voi olla kaunista.